Blogi
  • Keiteleen talousarviovuosi 2019 reilusti positiivinen

    3.12.2018 18:00

    Keiteleen kunnanhallitus käsitteli talousarvioehdotuksen vuodelle 2019 kokouksessaan tänään. Valtuuston hyväksyttäväksi esitetään talousarviota, joka on tulokseltaan lähes 700 000 euroa ylijäämäinen. Investointeja vuodelle 2019 on suunniteltu reilulla kahdella miljoonalla eurolla, nettomääräisesti 1,3 miljoonaa euroa.


    Keiteleen kunta lähtee talousarviovuoteen tilanteessa, jossa talouden tasapainottaminen on keskiössä. Vuoden 2017 tilinpäätöksen jälkeen kunnan taseessa on vajaa 600 000 euroa kattamatonta alijäämää ja vuosi 2018 jäänee alijäämäiseksi. Rajut vaihtelut kunnan verotuloissa ja valtionosuuksissa ovat aiheuttaneet merkittävää haastetta toimintojen sopeuttamisessa. Kuluvan talousarviovuoden tulopohja jäänee noin 300 000 euroa alle budjetoidun – syynä ovat kilpailukykysopimuksen ennakoimattomat vaikutuksen kuntien verokertymään. Vuodelle 2019 on kuitenkin luvassa valoa. Verotulojen viime vuosien pudotus vahvistaa reilusti Keiteleen valtionosuuksia. Kuluvan vuoden toteutumaan verrattuna valtionosuuden nousevat peräti 8 %. Verotuloihin ennakoidaan 1,6% kasvua.


    Kuntatalouden toimintamenoissa näkyy talouden tasapainotusohjelman vaikutus. Menojen arvioidaan kasvavan vain noin 0,5%, joka syntyy käytännössä palveluiden oston kustannuspaikalla. Rahoituskustannukset pysyvät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna ja näin kunnan vuosikate muodostuu reilun 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.


    Talousarvion yhteydessä valtuuston hyväksyttäväksi tulee myös Kuntalain vaatima talouden tasapainotusohjelma. Tasapainotusohjelman tavoitteissa merkittävin rooli on henkilöstö- ja tilakustannuksissa. Irtisanomisia tai lomauttamisia ei ole luvassa, mutta muutamien eläköityvien tai muutoin vapaaksi jäävien tehtävien osalta pyritään sisäisiin tehtävämuutoksiin. Tilakustannuksia pienentävät uusitut vuokratilojen sopimukset. Palvelutaso säilyy kokonaisuudessaan ennallaan eikä verotukseen esitetä muutoksia. Tasapainotusohjelman mukaan kunnan tase kääntyy ylijäämäiseksi vuoden 2020 aikana.


    Vuonna 2019 Keitele toteuttaa kuntastrategiaansa. Kunnan toiminnan pohjana on vahva talous ja tavoitteena hyvinvoiva kuntalainen viihtyisässä ympäristössä. Kuntapalveluissa jatketaan palveluiden ennakoivaa kehittämistä, mikä näkyy esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa elämänkaaren nivelvaiheiden erityisenä tukemisena. Tästä esimerkkinä olkoon varhaiskasvatuksen ja esikoulun välisen muutosvaiheen tukeminen, koululaisten koulunkäynnin tukemiseen lisätty tsemppiohjaajan resurssi ja aikuisväestön entistä kattavammat liikuntapalvelut niin kunnan kuin kansalaisopistonkin toiminnan kautta.


    Viihtyisyyteen ja ympäristön kehittämiseen on talousarviovuodelle merkittävät panostukset. Kunnan keskustan elävöittämiseen paneutuu Uudistuvat elinvoimataajamat-hanke, jossa kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan torialueen ja uuden virkistysreitin suunnitteluun ja toteutukseen. Urheilupuisto-hankesuunnitelma on kolmivuotinen, joka alkaa vuonna 2019 tekojään rakentamisella. Kokonaisuuteen kuuluu jään kattaminen, uusi kuntosali ja liikuntapaikkojen huoltotilat. Erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeiden energiaratkaisuihin, joissa pyritään tehokkaaseen uudistuvan energian käyttöön ja esimerkiksi lämmön talteenottoon. Tiestön osalta peruskorjausohjelma jatkuu ja lisäksi teollisuusalueen liikennejärjestelmien parantamiseen on rakentumassa noin 500 000 euron hanke, johon haetaan rahoitusta Pohjois-Savon Liitolta.


    Kulttuuripuolen pitää kiireisenä kunnan 140-vuotinen juhlavuosi. Juhlavuoden tapahtumia toteutetaan laajassa yhteistyössä eri yhteisöjen ja hankkeiden kanssa. Juhlavuoden ensimmäinen tapahtuma on Uuden Vuoden vastaanotto ilotulituksineen ja heti tammikuulla järjestettävät koko kylän hyvinvointimessut. Kaiken kaikkiaan erilaisia tapahtumia tavoitellaan järjestettävän vuoden aikana 140 kpl. Kunnan juhlavuoden pääjuhla järjestetään syyskuun viimeisenä viikonloppuna.


    Keiteleen vuosi 2019 on siis täynnä toimintaa ja strategian mukaista hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja elinvoiman vahvistamista. Pienen kunnan voimavara on sen ihmisistä kumpuava tahto rakentaa yhteistä hyvää ja se on Keiteleellä tunnetusti vahvaa. Toivottavasti olemme vuoden päästä jälleen lähempänä visiotamme olla yrittäjyydestä kasvava onnellisten ihmisten mutkaton kotikunta.


  • Hyvää työtä ja käräytettyjä kavereita

    27.10.2017 15:00

    Keiteleen kunta on ollut mukana Kuntaliiton Arttu 2-tutkimushankkeessa muutaman vuoden ajan. Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-tutkimusohjelma selvittää kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tuomien muutosten vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin. Ohjelma käynnistyi loppuvuodesta 2014, ja se kestää alkukevääseen 2018. Tutkimusohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. Pohjois-Savosta on Keiteleen lisäksi mukana Rautalammin kunta.

    Suurinta kiinnostusta on luonnollisesti herättänyt kuntalaiskyselyt. Vuosina 2015 ja 2017 toteutettujen kyselyjen tulokset ovat odotettuja myös kunnissa, antaahan ne varsin kattavasti palautteen toiminnasta kuntalaisten näkökulmasta. Kahden vuoden välein toistettuna kyselyiden tulokset myös vaikuttavat kunnan suunnitelmiin ja päätöksentekoon. Linjaa on hyvä tarkistaa todetun kehityksen perusteella ja ei-toivottavat kehityskulutkin tulevat näkyviin.

    Vuoden 2017 kuntalaiskysely toteutettiin keväällä ja tulokset saimme tällä viikolla. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että asiat ovat pääsääntöisesti varsin hyvällä mallilla, keiteleläiset kokevat elämäntilanteessa hyväksi ja osallistuvat erilaisiin toimintoihin keskimääräistä aktiivisemmin. Kunnan päätöksentekoon ja asioiden hoitoon luotetaan Keiteleellä paljon, vaikka kriittiset äänet ovat yhteiskunnassamme voimakkaasti vahvistuneet.

    Kuntapalveluista saamme olla ylpeitä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ylittävät kuntalaisten näkemyksen mukaan selkeästi tutkimuskuntien keskiarvon. Palvelun laatu ja saatavuus on hyvää ja kuntalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon on korkealla. Lapsiin liittyvät palvelut päivähoito, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulu ovat arvostettu todella korkealle kuntalaisten keskuudessa. Aivan kirkkaimpaan kärkeen kiilaa kirjastopalvelut, joiden laatua hyvänä ja erittäin hyvänä pitävien kuntalaisten osuus on yli 96 %. Voimme siis varmuudella sanoa, että meillä on erinomaiset palvelut. Toivottavasti me kaikki osaamme arvostaa ja muistaa antaa palautetta myös arjessa näille erinomaisen työn tekijöille.

    Kunnalliseen infraankin liittyvät palvelut ylittävät keskiarvon, mutta kunnan murheenkryynit – joukkoliikenne ja tiestö – näkyvät vastauksissa negatiivisina. Joukkoliikenteen saatavuus ja tiestön kunnossapito on heikkoa. Kunta on tarttunut tiestön kunnostukseen 7-vuotisella peruskorjaussuunnitelmalla, mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme myös ELYn mukaan siihen, että valtion hallussa olevat päätiet saadaan kuntoon.

    Eikö vain ole mukavaa luettavaa? Monia palveluita olisin voinut omassa, kuntalaisen ja palvelun käyttäjänkin, roolissa kovasti kehua, mutta oman pesän kehumista ei pidetä yleisesti ottaen erityisen uskottavana. Juuri se tässä hienoa onkin, että nämä arvioinnit ovat tulleet juuri heiltä, joita varten kuntatyötä päivittäin tehdään. On tärkeää huomata se hyvä, jota usein saatamme pitää itsestäänselvyytenä.

    Tästä syystä otimme kunnassa käyttöön myös pienen kampanjoinnin hyvän työn esiin nostamiseksi. Työkaverit ovat saaneet käräytellä toisiaan erinomaisesta asenteesta, hyvästä laadusta, asiakaspalvelusta tai mistä vain, joka ylittää normaalit odotukset. Saimme näkyviin kymmeniä huipputyyppejä, jotka luovat hyvää palvelua kuntalaisille ja positiivista fiilistä työyhteisöön. Tällä kertaa palkitsimme Straniuksen Sepon ja Qvickin Pirjon. Uskon, että myös palveluiden käyttäjät ovat huomanneet heidän tekemän hyvän työn, sen verran vahvat ovat kuntalaistenkin arviot heidän tehtäväalueistaan.