Keiteleen kunnassa Vanhan Pappilan rannassa (osoite: Äyräpääntie 10-12 välillä) Nilakan rantaviivalla sijaitsee iso kivi. Siihen on hakattu vuosilukuja historiallisten tapahtumien muistoksi. Kivi on toiminut myös maamerkkinä lahden yli kirkonkylään tulijoille kesäisin ja talvisin.
Isojaon rajamerkki 1780-luvulla
Kivi on isojaon aikainen rajamerkki Vuonamon ja Äyräpään kylien rajan rantaviivalla. Se otettiin käyttöön 1780-luvulla. Isojako on pääosin ajanjaksolla 1750–1850 Suomessa toteutettu tilusjärjestely. Sen tarkoituksena oli koota talojen pelto- ja niittypalstat yhteen isoiksi talouskeskuksen ympärillä sijaitseviksi palstoiksi, sekä purkaa metsien yhteisomistus.
Valapaton viiva vuonna 1899
Suomessa koettiin tulvakesä erittäin runsaslumisen talven jälkeen. Ilmiö lienee ollut niin poikkeuksellinen, että eri puolilla Suomea merkittiin tulvakorkeus rantakiviin. Niin tehtiin Keiteleelläkin Nilakan rannalla. Vuoden 1899 tulvakorkeuden viivaa kutsutaan Valapaton tai Valarikon viivaksi.
Nikolai II (1868–1918) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917. Suomalaisten mielestä keisari petti lupauksensa pitää voimassa Suomen perustuslait. Keisari antoi 15.2.1899 Helmikuun manifestin, josta venäläistämistoimet Suomessa saivat alkunsa.
Salmensyvän veneonnettomuus vuonna 1903
Heinäkuun neljäntenä päivänä 1903 järjestettiin Keiteleen kirkossa lasten juhlat. Tilaisuuteen lähdettiin myös Viinikkalasta nuottaveneellä, jossa oli kolmentoista hengen seurue. Lähdettäessä oli tyyntä, mutta matkalla tuuli yltyi ja aallot suurenivat. Lähellä lossiväylää Salmensyvän kohdalla suuri aalto kaatoi veneen ja kaikki joutuivat veden varaan. Matkalaisista pelastui seitsemän ja kuusi hukkui. Muistitiedon mukaan kiveen hakattu risti ja luku 1903 olisivat merkkinä tapahtumasta.
Lähteet:
Pielavesi-Keitele -lehti 26.7.1968
Vellamo Paananen: Keiteleen kirkko 100 v.
Vuonamon ja Viinikkalan kyläkirja
Vesi alhaalla vuonna 1907
Vuonna 1907 vesi oli alimmillaan 157 senttiä alempana ja ylimmillään 64 senttiä alempana kuin tulvavuonna 1899 korkeimmillaan. Rajakiveen on hakattu merkintä vuoden 1907 veden korkeudesta korkeimmillaan.
Lähteet:
Pielavesi-Keitele -lehti 15.10.1981
Vesi korkealla vuonna 1981
Kiveen on merkitty vuoden tulvahuippu. Vesi oli vuonna 1981 korkeimmillaan 51 senttiä alempana kuin vuonna 1899 korkeimmillaan.
Lähteet:
Pielavesi-Keitele -lehti 15.10.1981
Nilakan järven veden korkeuksia mitattu vuodesta 1896 alkaen
Nilakan järven veden korkeusmittauksia on tehty Kolun kanavan mittauspisteessä vuosina 1896-1994 ja Säviän kanavan sekä Äyskosken mittauspisteissä 1934 alkaen. Rajakiveen korkeusmerkintöjä on vuoteen 2021 mennessä tehty vuosina 1899 (Valapaton viiva), 1907 ja 1881.
Mittaustulosten perusteella vesi on ollut Nilakan järvessä korkeimmillaan vuonna 1899 (Valapaton viiva Rajakivessä) ja toiseksi korkeimmillaan vuonna 1988, 44 senttiä alempana kuin vuonna 1899.
Vuonna 1911 vesi on ollut alhaisimmillaan, 174 senttiä alempana kuin vuonna 1899. Toiseksi alhaisimmillaan vuonna 1942, 170 senttiä alempana kuin vuonna 1899.
Nilakan järven vuodesta 1896 alkaen mittausasemilla mitattujen korkeiden ja alhaisien veden korkeuksien vertailu vuoden 1899 maksimikorkeuteen
|
Päivämäärä
|
Vertailu vuoden 1899 maksimikorkeuteen, cm
|
Lisätietoja
|
|
2.6.1899
|
0
|
Merkintä Rajakivessä. Valapaton viiva, vesi korkeimmalla
|
|
16.3.1902
|
164
|
|
|
?.?1907
|
157
|
Merkintä Rajakivessä
|
|
21.4.1911
|
174
|
Alin vedenkorkeus
|
|
27.6.1924
|
49
|
|
|
18.3.1942
|
170
|
Toiseksi alhaisimmillaan
|
|
25.5.1968
|
46
|
|
|
7.7.1981
|
53
|
Merkintä Rajakivessä. Pielavesi-Keitele –lehden artikkelissa 15.10.1981 ero 51 cm
|
|
5.6.1988
|
44
|
Vesi toiseksi korkeimmalla
|
|
11.4.2003
|
168
|
2000-luvun alhaisin vuoteen 2021 mennessä
|
|
15.5.2012
|
59
|
2000-luvun korkein vuoteen 2021 mennessä
|
Rajakivi on suojeltu muinaisjäännös 2014
Keiteleen kunnan valtuusto hyväksyi kokouksessaan 25.2.2014 Kirkonkylän osayleiskaavan, jolloin rajakivi sai asemakaavassa suojelumerkinnän. Museovirasto merkitsi 27.10.2015 rajakiven muinaismuistolain perusteella muinaisjäännösrekisteriin. Ympäristön kunnostukseen on saatu avustusta Museovirastolta.
Muinaisjäännösrekisteri: ”Rajakivi sijaitsee Nilakan rannalla, aivan Keiteleen keskustan tuntumassa. Rajakivi sijaitsee Vuonamon ja Äyräpään kylien rajalla ja se otettiin käyttöön 1780-luvun isojaon yhteydessä. Kiveen on tämän jälkeen kaiverrettu useita vuosilukuja ja merkkejä eri tapahtumien muistoksi mm. Valapaton viiva ja vuosiluku 1899, vuosiluku 1903 silloin sattuneesta kirkkoveneonnettomuudesta sekä risti, vuosiluku 1907, vaakaviiva, jonka yläpuolella vuosiluku 1981. Kivi on tallentanut Keiteleen historiaa aivan viimepäiviin saakka. Lisäksi se on toiminut ja toimii talviseen aikaan jäällä hiihtäjille maamerkkinä.”
Muinaismuistorekisteriin on merkitty useita muitakin Keiteleellä sijaitsevia muinaisjäännöksiä.